Iloitse pienistä asioisa

 Tänään aamulla lähdin kameran kera aamulenkille, kun kerta aurinkokin paistoi. Aattelin mennä puistoon, kun on vähän vaikeeta handlata kolmea koiraa vapaana ja kamera pitkällä putkella. Pusitossa tuli muuta iha hyvä räpsy, koirat juoksi tyytyväisinä. Kaikki niin iloisen näköisinä ja se tapahtu niin äkkiä.. Jonka jälkeen yksi koira ei ollut enään nii onnellinen. Soni astui maassa pystyssä olevan kepin/tikun päälle joka meni sen oikean takatassun varpaitten välistä ihon sisälle. Keppi oli joku 30cm pitkä ja sain suurimman osan vedettyä siltä pois.

Eipä siinä muutakun eläinlääkäriin. Onneksi meidän vakkari el.lääkäri antoi meille ajan 15:30. Sonin tassu oli vähän turvonnut ja sinne oli jäänyt vielä jotain kaarnaa. Haavaa viellä avattiin vähän ja putsattiin kunnolla. Soni oli siis nukutuksessa tämän ajan.

Soni sai tosi kovan kipu lääkityksen. Nyt ulkoilussa tossu jalassa ja täytyy pestä ja huuhdella suolaliuoksella parikertaa päivässä.  Ei ehkä oleellisin aihe puhua, mutta toivon silti ettei meidä vedot jaa tältä talvelta ihan olemattomiin.

Tämä taisi mennä niinkuin sanonnassa "ei kaksi ilman kolmatta" Parin kuukauden sisällä kolman kerta, kun käytiin Virveä (meidän vakkati el.lääkäri) moikkaamassa. Ensin Jaffan leikkaus, sitten Kodan kasvaimen poisto ja nyt tämä..

 Huomenna on Selman aika päästä omaan kotiin. Mutta ehkä tekin viellä näätte ja kuulette selmasta, ja ehkäpä Harristakin joku päivä. Harri on siis Selman "isoveikka" kääpiövillakoira.