Käveltiin viitisen kilometriä, ja otettiin muutamia kuvia siinä välissä. Vähän meinas olla hämärää, mutta saatiin jotain aikaiseksi. Toivottavasti tykkäätte kuvista.
perjantai 16. joulukuuta 2016
Ystävyys lenkki
Käveltiin viitisen kilometriä, ja otettiin muutamia kuvia siinä välissä. Vähän meinas olla hämärää, mutta saatiin jotain aikaiseksi. Toivottavasti tykkäätte kuvista.
torstai 8. joulukuuta 2016
Jännitystä elämään
Tässä videot rt-kisoista.
Loppu kenkki meni vähän rauhallisemmissa tunnelmissa, yhtä ihmistä koirat kävi moikaamassa mutta ei onneksi tainut ihan kamalasti haitata. Nyt kotona nukkuu tyyvytäisiä koiria <3
sunnuntai 4. joulukuuta 2016
Niin ylpeä

Ja ehkä ylhäällä olevasta kuvasta huomaa, niin on ollut muutama lainakoirakin viikonloppuna kylässä. Selma ja Roope oli siis viikonlopun hoidossa.
tiistai 29. marraskuuta 2016
Still alive
Viime lauantaina käytiin Nooran kansa Vantaan mätsärissä Mukana oli Aslan, Koda ja turistina Bolt. Koda sai punasen mutta vaihdoin sen siniseen jotta pääsin esittänään yhtä saksanpaimenta, joka sai myös punasen. Aslankin sai puanisen. Mutta Ainoa sijoitus tällä kertaa tuli Kodalle sin 3.
30.11 meillä on Boltin kanssa ns. koiratanssi esitys Porvoon omassa talent kisassa. ja tulevana viikonloppuna on Kultaisilla enimmäiset rally-toko kisat. Kamalsti jännitystä yhdelle viikolle. Ja jos kyydin onnistuu niin viikonloppuna on lauantaina agi möllit ja su mätsäri.
Muuten meille kuuluu ihan hyvää, ja haluaisin kirjotella tänne enemmän, mutta ei riitä aika. Ja en ole päässyt kuvailemaan pitkään aikaan kun aina on pimeetä.. Mutta elossa ollaan, katsotaan saisinko tänne jotain tekstiä tulevista tapahtumista.
Muuten meille kuuluu ihan hyvää, ja haluaisin kirjotella tänne enemmän, mutta ei riitä aika. Ja en ole päässyt kuvailemaan pitkään aikaan kun aina on pimeetä.. Mutta elossa ollaan, katsotaan saisinko tänne jotain tekstiä tulevista tapahtumista.
tiistai 25. lokakuuta 2016
Kisa kentätä täältä tullaan
Se alkais olee siinä. Nimittäin avoimen luokan liikkeet alkaa olee hanskassa, hieno säätöä tarvii vielä, mutta nyt jos kokeesee menis nii kyllä sieltä tulos tulis. Jäävissä Bolt saattaa olla huolimaton ja tehdä väärän liikkeen, mutta useimmiten menee oikein. Ruudussa tarvitaan vielä varmuutta matkaan ja se että se menisi keskelle... Bolt jää lähes aina vasempaan etureunaan, ja maahan mennessä etu tassut tulee ulkopuolelle. Kierto on ok, mutta vauhtia voitaisi lisätä.
Käytiin lauantaina Iiriksen kanssa Huvi hurtan areenalla treenaamassa, hyvin Bolt keskittyi uusista hajuista huolimatta. Olisi kiva päästä johonkin möllitokoon tai mölli-rallytokoon vähän kattomaan että miten sitä toimitaan paineen alla.
En tiedä startataanko tän vuoden puolellavielä, mutta viimeistään alku vuodesta ollaan kisakentillä Boltin kanssa. Myös kultasilla joko joulukuussa tai alkuvuodesta ollaa rally-tokon kisakentillä.
Sit pitäis päättää mihin seuraan haluan yrittää päästä jäseneksi, että voisi alkaa suunnittelemaan agilitya vähän vakavammin. Toki AINA on hiomista, mutta kyllä sitä vois alkaa Boltiia agin virallisiin ilmoomaan ku 12 keppeäkin sujuu jo.
sunnuntai 23. lokakuuta 2016
Irtiotto arjesta
Sinnne meni syysloma... Syyslomalla oli mun ekat ratsastus kisat. Kävin neljä kertaa tallilla. Treenasin koiria. Kävin Ristiinassa, ja veljeni kävi meillä. Kultaiset kävi mummolassa.
Tallilli käymisistä olenkin jo postauksia tehnyt, treeneistä teen pian erillisen. Viikonloppu oltiin Samun ja Boltin kanssa Ristiinassa, mun iskän luona. Matkat Bolt jaksoi super hienosti, perjantai iltana käytiin koirapuistossa purkamassa Boltilta vähä energiaa. Silä meille oli kaksi kaveria, ja vaikka toisella koiralla olikin juoksut nii hienosti olt kekittyi leikkimään toisen koiran tai pallon kanssa.
Lauantaiina käytiin kuvailemassa, oli ihan kamalan kylmä joten kuvia ei paljoa otettu. Lauantaina iltana Bolt jäi yksin iskän luokse ja yllättävän nätisti oli ollut. Toki oli tullut omineen neuvoineen huoneesta ulos ja katellu keittiön pöydällä maisemia, mutta ei ollut syönnyt mitään.
Sunnuntaina ennen lähtöä käytiin taas heittelemässä palloa, ja sitten alko kolmen tunnin bussi matka kotiin. Bolt oikeesaan nukku koko matkan, loppussa vähän kerjäs rapsutuksia. Äiti tuli hakemaan meitä bussi asemalta kultaset kyydissä, ja Koda taas pisti oman shownsa pystyy... Se vaan örisi ja Bolt menee pitkin autoa sitä karkuun... argh! Koda siis tekee tota jos sen elämässä tapahtuu muutoksia, tai välillä rankkojen näyttely päivien jalkeen. Se vaan murisee Sonille ja Boltille, ei näytä hampaita eikä käy kiinni, vaan murisee...
Nyt kaikki tuhisee jo täydessä unessa mahat täynnä <3
Tallilli käymisistä olenkin jo postauksia tehnyt, treeneistä teen pian erillisen. Viikonloppu oltiin Samun ja Boltin kanssa Ristiinassa, mun iskän luona. Matkat Bolt jaksoi super hienosti, perjantai iltana käytiin koirapuistossa purkamassa Boltilta vähä energiaa. Silä meille oli kaksi kaveria, ja vaikka toisella koiralla olikin juoksut nii hienosti olt kekittyi leikkimään toisen koiran tai pallon kanssa.
Lauantaiina käytiin kuvailemassa, oli ihan kamalan kylmä joten kuvia ei paljoa otettu. Lauantaina iltana Bolt jäi yksin iskän luokse ja yllättävän nätisti oli ollut. Toki oli tullut omineen neuvoineen huoneesta ulos ja katellu keittiön pöydällä maisemia, mutta ei ollut syönnyt mitään.
Sunnuntaina ennen lähtöä käytiin taas heittelemässä palloa, ja sitten alko kolmen tunnin bussi matka kotiin. Bolt oikeesaan nukku koko matkan, loppussa vähän kerjäs rapsutuksia. Äiti tuli hakemaan meitä bussi asemalta kultaset kyydissä, ja Koda taas pisti oman shownsa pystyy... Se vaan örisi ja Bolt menee pitkin autoa sitä karkuun... argh! Koda siis tekee tota jos sen elämässä tapahtuu muutoksia, tai välillä rankkojen näyttely päivien jalkeen. Se vaan murisee Sonille ja Boltille, ei näytä hampaita eikä käy kiinni, vaan murisee...
Nyt kaikki tuhisee jo täydessä unessa mahat täynnä <3
maanantai 17. lokakuuta 2016
Perusmerkki
15.10.2016 Minä suoritin perusmerkin hyväksytysti. Herranjumala että aamulla jännitti! Nyt kun tuo on sanottu voi vähän pohjustaa asiaa, sillä jollekki joku perusmerrki on ihan lasten leikkiä.
Vaikka olen ns. heppaillut jo 4luokkalaisesta asti, on se noin kuusi vuotta erittäin epäsäännöllistä ja kuhan ollaan menty ajelemaan tai selästä jotais askellajia ja mieluiten kovaa. Ehkä joku kaksi vuotta sitten kävin ekaa kertaa Kylmäkiven tallilla, jossa oli ihan tunteja. Ennen sitä kävin ehkä kymmenisen kertaa yhdellä tallilla monta vuotta sitten ns. tunneilla, siellä en oppinut mitään mutta ihan hauskaa se oli silloin.
Ehkä vuoden tai alle olen suhteellisen säännöllisesti käynnyt Kylmäkiven tallilla tunneilla, ja olen kehittynyt ratsastaja aika paljon. Loppu kesästä olin laittamassa tunti heppaani pois ja tallilla oli kesäleiriläisiä ja opettaja puhu merkeistä. Automatkalla kotiin totesin että mäkin haluan suorittaa merkkejä, kuulostaa kivalta. En tiennyt mitä ne on, tuli mieleen vain partiossa suoritettavia merkkejä jotain kivaa vähän leikkimielistä.
Noin kaksi kuukautta sitten tallin pitäjä tuli mun luo ja kysy viellä että "Halusit merkkejä suorittaa?" ja minä en edelleenkään tiedä mitä ne on mutta vastasin myöntävästi. Siitä pari viikkoa eteenpäin mulle ilmoitettiin että ens kuussa olisi kisat, en osannut yhditää tätä siihe merkki hommaan, olin vaa et "joo, kiva". Menin sit lukee netistä ja mulle selvis mikä se perusmerkki oikein on, ja opettelin radan youtube videoiden avulla, ja kerran sain mennä tunnille missä se käytiin läpi.
Se tunti oli todellakin tarpeen, koska en tiennyt että radalla ei saa käyttää ääni apuja ja pari muuta pikku juttua mitä en ollut ajatellut.
Niin se kisapäivä koitti ja kyllä jännitti! Alku verkassa mun heppa oli aivan hermona, se vaan otti laukka pyrähdyksiä, hyppi pomppi potki ja pukitteli. Mutta onneksi loppu hyvin kaikki hyvin. Selvittiin onnistuneesti. Itteensi jäi vaan harmittamaan väärät kevennykset vaikka hyvin tiedän mikä on oikeia. Mutta siinä keskitty niin vaan siihen että mennään nätisti eteenpäin nii ne jäi epähuomioon. Sain onneksi uuden mahdollisuuden ja menin uudestaan kevennyt kohdat, ja tuomari uskoi että osaan keventää. Kiva fiilis jäi! Tässä ei oo ku suunta kohti helppo C:tä .
Vaikka olen ns. heppaillut jo 4luokkalaisesta asti, on se noin kuusi vuotta erittäin epäsäännöllistä ja kuhan ollaan menty ajelemaan tai selästä jotais askellajia ja mieluiten kovaa. Ehkä joku kaksi vuotta sitten kävin ekaa kertaa Kylmäkiven tallilla, jossa oli ihan tunteja. Ennen sitä kävin ehkä kymmenisen kertaa yhdellä tallilla monta vuotta sitten ns. tunneilla, siellä en oppinut mitään mutta ihan hauskaa se oli silloin.
Ehkä vuoden tai alle olen suhteellisen säännöllisesti käynnyt Kylmäkiven tallilla tunneilla, ja olen kehittynyt ratsastaja aika paljon. Loppu kesästä olin laittamassa tunti heppaani pois ja tallilla oli kesäleiriläisiä ja opettaja puhu merkeistä. Automatkalla kotiin totesin että mäkin haluan suorittaa merkkejä, kuulostaa kivalta. En tiennyt mitä ne on, tuli mieleen vain partiossa suoritettavia merkkejä jotain kivaa vähän leikkimielistä.
Se tunti oli todellakin tarpeen, koska en tiennyt että radalla ei saa käyttää ääni apuja ja pari muuta pikku juttua mitä en ollut ajatellut.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)